maanantai 28. heinäkuuta 2008

Romaanihenkilö vuonna 1848

Voitte käsittää, että elämäni vasten tahtoani muuttui suureellisemmaksi. Johanna Venholla oli sangen oikukas luonne ja hän kuului niihin naisiin, jotka eivät ole koskaan vakavasti ajatelleet, mitä tulevat maksamaan ne tuhannet huvitukset, joista heidän elämänsä on kokoonpantu. Kun hän halusi viettää minun kanssani niin suuren osan ajastaan kuin suinkin mahdollista, hän kirjoitti minulle aamulla, että hän söisi kanssani päivällistä, ei kotonaan vaan jossakin ravintolassa joko Pariisissa tai maalla. Menin noutamaan häntä, me söimme päivällistä, menimme teatteriin, söimme usein illallistakin, ja niin tuhlasin neljä tai viisi louisdoria illassa; siitä tuli kaksituhattaviisisataa tai kolmetuhatta frangia kuussa.

2 kommenttia:

Anonyymi kirjoitti...

Olisiko Kamelianainen?

Sinikka Vuola kirjoitti...

Loistavaa, onpa hyvinkin :)